Kevät koittaa Kassiselle

Kalenterivuosi alkaa olla siinä vaiheessa, että kevät etenee harppauksin tai ainakin kohtuullisen suurin askelin. Muuttolinnut saapuvat, lumet sulavat ja ihmisilläkin alkaa olla kevättä rinnassa. Vaikka ilmoja ei voi täällä vielä lämpimiksi sanoa, aurinko paistaa selkeinä päivinä kuitenkin sen verran, että pieni piipahdus parvekkeella ei ole kissaeläimille mikään kauhea kärsimys. Sepolle ainakin riittää tutkittavaa ja kaikenlaisia jännittäviä pieniä risuja ja vanhoja lehtiä.

Aurinkoisena viikonloppuna henkilökunta teki Kassis-rukalla kokeen: voisiko parvekkeen kutsu voittaa valjaiden kauhun, jos olosuhteet ovat oikeat. Kassiselle puettiin ne paremmat valjaat, ovi avattiin ja Seppo meni ulos henkilökunnan kanssa. Kaikkea kivaa tapahtuu ulkona, sisällä on vain tylsyyttä. Odoteltiin.

Kauaa ei tarvinnut odotella. Tällä menetelmällä Kassinen esitti kärsimysnäytelmää vain noin minuutin, ja sitten hän nousi ihmettelemään ulkoilmaa. 

Täällähän on aika mukavaa.

Ehkä parvekevaljastelun ilo vielä aukeaa Kassisellekin!

Kaikilla oli mukavaa ainakin kahden minuutin ajan, kunnes tässä kuvassa typerä Seppo istui Kassisen hihnan päälle.

Hälytys, Kassista sorretaan! Kiusataan! Estetään elämästä!

Äkkiä takaisin sisälle.

Huijausta koko homma.

Paluu normaaliin. Huoh.

Ei voi liikkua. Ei ole Kassisia tarkoitettu puettaviksi.

Valjaat riisuttiin ja Kassinen tuli välittömästi kärttämään uutta ulospääsyä. Saahan sitä yrittää...

Kummallista, miten eräät toiset ovat tyytyväisiä vaikka minkälaisessa asukokonaisuudessa, kunhan vain saavat ulkoilla. Seppo pitää parvekkeesta ja rappukäytävästä ja joskus häntä on hankala houkutella takaisin sisään.

Mutta ei tällä kertaa. Lähistöllä käynnistyi moottoripyörä ja hän singahti pikavauhtia sisään turvaan.

Tähän loppuun vielä uutisia ulkoiluun ja parvekkeeseen liittyen: kesäkuun alussa alkaa taloyhtiössä parvekeremontti, jossa kaikki parvekkeet uusitaan nykyvaatimuksia vastaaviksi ja niihin asennetaan parvekelasit. Eli joskus lokakuun puolella, jos kaikki menee niin kuin pitääkin, pääsevät Kassinen ja Seppo käyskentelemään parvekkeella ihan vapaasti. Syystuulet ehkä puhaltavat silloin, mutta ainakin Kassisen mielessä pitkä, kuuma kesä varmasti jatkuu, kun ulkona voi ainakin jossain määrin ilakoida ilman niitä typeriä, typeriä valjaita.

Tykkään

Moi oon Seppo ja tykkään Kassisesta hirveästi.

Haluun pitää sen tassusta kiinni koska rakastan.

Voi saatana, sanoo Kassinen.

Uusia purkkeja

Kassinen ja Seppo kokeilevat taas uusia purkkeja aktivointimielessä.

Raksut näkyvät selvästi purkin läpi, eli niihin on helppo päästä käsiksi.

Tai sitten ei ole: purkit pyörivät karkuun.

Pää ei mahdu purkkiin ja raksuihin ei yllä kielellä, eli homma on vaikeampaa kuin ensisilmäyksellä luulisi.

 Aluksi vähemmän nerokkaat eliöt yrittivät kovasti saada herkkupaloja ulos purkin seinän läpi. Kun se näkyy, niin kyllähän siihen myös voi koskea?!?

Purkkeihin on olemassa myös kannet, ja henkilökunta miettiikin, voisiko näitä käyttää jonkinlaisessa hajutunnistusaiheisessa aktivoinnissa.

Jos pistäisi purkkiin vaikka rosmariinia, ja palkkaisi purkin nuuhkuttelusta, ja sitten pitäisi erottaa yrttipurkki tyhjistä purkeista ja ehkä jopa muita hajuja sisältävistä purkeista. Mitähän herrasväki siitä pitäisi?

Kassinen voisi kaivatakin jotain vaihtelua.

Nämä herkuttelua haittaavat ansat on niin nähty.

Raksuja saa helpommallakin.

Seppo saattaa vaikka kaataa purkin Kassiseen päin ja sitten sisältö on vapaata riistaa.

Tyypit

Aurinkoinen olohuone houkuttelee erilaisia eliöitä.

Auringossa paistuu naurettava huomionhakija.

Varjossa lepää pehmeä, omaa rauhaansa arvostava hyljys

Rikollisnero III

Seppo pääsi aurinkoisena päivänä parvekkeelle. Turvallisesti valjaissa, tottakai.

Kassinenkin on olevinaan tulossa, mutta eihän häntä voi alasti ulos päästää.

Seppo katselee maailmaan pienestä rakosesta...

...mutta sitten henkilökunta esittelee hänelle jotain parempaa.

Seppo tahtoo!

Pieni risu.

Suuri saalis.

Risu kulkeutui lopulta sisälle asti illan leikkeihin.

Samaan aikaan Kassinen ulkoilee omalla tavallaan.

Hän haistaa ilmaa.

Hän nauttii auringosta.

Mutta sitten hän saa selvästi nerokkaan ajatuksen.

Henkilökunta näyttää keskittyvän Seppoon.

Ja sitten Kassinen onkin jo ulkona.

Kukaan ei varmasti huomaa.

Hän pakenee!

Kassinen ehti yhden kissanmitan verran ulkopuolelle mutta sitten henkilökunta nappasi hänet taas kiinni. Nerokas suunnitelma ei kauhean pitkälle kantanut.

Henkilökunta mietti, että jos Kassinen kerran haluaa ulos, hän saa olla ulkona asianmukaisesti puettuna. Hänet ahdettiin laitettiin valjaisiin ja kannettiin parvekkeelle.

Halusiko hän olla parvekkeella? No ei. Äkkiä sisälle ja makaamaan keskelle lattiaa kuin kuolemaa tekisi. Valjaat taitavat estää hänen oleellisia elintoimintojaan.

Ehkä henkilökunta vielä joskus asuu paikassa, jonne voidaan rakentaa pieni ulkohäkki. Sellaisesta Kassinen varmasti pitäisi.

Anoja ja siivelläeläjä

Kassinen ottaisi ohraa.

Tuota tuolla.

Koko ruukullisen kiitos vaan.

Seppo vain möllöttää.

Hän on valmiina nauttimaan Kassisen kovan työn mahdollisista antimista.

Mokoma loinen.