tiistai 18. huhtikuuta 2017

Palkka

Kassinen ja Seppo tekevät temppuja herkkupalkalla. Kukapa mitään nyt ilmaiseksi tekisi. Palkkana käytetään useimmiten tavallisia kissanraksuja, jotka ovat hyvä ja helppo palkka, siistiä ja nopeaa syötävää.

Kassinen rakastaa raksuja, joita hän lienee saanut mielin määrin ensimmäisellä omistajallaan. Nyt raksujen tullessa vain temppupalkkana tai aktivointileluista hän söisi niitä vaikka kuinka. Niin herkullista! 


Kassinen osaa vaatia palkkaa.

Sepollakin palkkana ovat aina olleet pääasiassa raksut. Hän ei pentuna innostunut niistä yhtä paljon kuin Kassinen, mutta kyllä niiden edestä aina muutaman tempun teki. Nyt hän on oppinut pitämään raksuja oikein hyvänä palkkana. Tietyin varauksin.

Seppo on nimittäin nirso kelpaavien merkkien suhteen. Nyt ruokakaapissa on avattuina näytepussit Nature's protection -merkin pentu- ja senioriraksuista ja Primacatin kanaraksuista sekä 400 g pussit Applawsin kanaraksuja, Pure Naturalin kanaraksuja ja Bozitan penturaksuja. Kassinen syö niitä kaikkia suurella innolla, Seppo ottaa raksun suuhunsa ja sylkee pois. Hän on kelpuuttanut palkakseen parhaiten Brit Caren paria erilaista laatua ja Thrivekin on tainnut olla ihan ookoo, ainakin joskus. 


Temppuhetki on yleisömenestys, kun palkkana on sellaisia hyviä raksuja.

Kun palkkana on tällaisia pahoja raksuja, vain Kassinen ilmestyy paikalle.

Pakastekuivattu kana ja kananmaksa ovat Seposta hyviä, mutta henkilökunnasta vähän hankalia. Palat ovat yleensä aika isoja, ja niiden pieniminen musertaa ne olemattomiin. Ärsyttävää. 

Monista muista kissanherkuista Seppo ei oikein pidä. Hänen palkkansa suhteen on siis yritetty käyttää vähän luovuutta, vaihtelevin tuloksin.

Margariini on Sepon suurin rakkaus ja hän yrittää aina varastaa sitä ruokapöydästä. Henkilökunta kokeili siis myös sitä, että lusikkaan otettiin vähän margariinia ja Sepolle tarjottiin palkaksi nuolaisuja. Tämä superherkku ei kuitenkaan toiminut palkkana ollenkaan. Ensinnäkin margariini oli niin hyvää, ettei Seppo keskittynyt temppuihin vaan yritti vain lähennellä lusikkaa, ja toisekseen jokaisen lipaisun jälkeen hän nuoli huuliaan ja lipoi kielellään ikuisuuden.


Aa, tämä on varmaankin minulle.

Lihasta Seppo pitää myös, tietenkin. Yhtenä palkkavaihtoehtona hänelle saksittiin raakoja broilerin sydämiä pieniksi palasiksi, jotka voi vain nopeasti nuolaista sormelta ja niellä purematta. Tämän palkan kanssa oli vähän sama ongelma kuin margariinin: liian hyvää. Seppo vain tuijotti maanisesti lihalautasta ensimmäiset viisi minuuttia eikä ollenkaan huomioinut, mitä henkilökunta koetti pyytää häntä tekemään. 

Kuudennella minuutilla hän havahtui lihanhimotranssistaan ja onnistui tekemään muutaman tempun.


Särkyneitä sydämiä.


Omnomnom.

Raaka sydän kokeiltiin vaihtaa kypsään lihaan, jota henkilökunnan on vähän mukavampi käsitellä. Pakastimesta löytyi yksinäinen broilerin reisikoipi, jonka kumppanit kissat olivat syöneet ajat sitten. Se heitettiin kattilaan, keitettiin ja tarjoiltiin Sepolle. Hänestä se oli oikein hyvää, muttei ehkä aivan yhtä hyvää kuin raakaversio, joten temppuilukin onnistui. 

Siellä se porisee.

Henkilökunta on keskittynyt nimenomaan ruokapalkkaan, vaikka leikkikin toimii palkkana oikean lelun kanssa. Seuraavalla videolla Seppo saa huitoa lokinsulkaa joka on hänestä aivan superkiva. Sulkapalkassa tosin on muutamia haittapuoliakin.




Sulka on niin kiva lelu, että Seppo käy aikamoisilla kierroksilla sen kanssa (ylläoleva video on kolmas harjoittelukerta lyhyen ajan sisään, siksi meininki on noinkin flegmaattista). Keskittyminen on vaikeaa ja ajattelu ei oikein onnistu, kun sulkahan saattaa ilmestyä milloin vain. Keskittyminen on nollassa, jos sulasta on pilkottaa pienikin osa, mikä näkyy videon viimeisessä tempussa. Temppuilun lopuksi Seppo saa sulan itselleen (tai varastaa sen) ja sen saaminen takaisin on työn ja tuskan takana.

Sulka on muuten myös aika lyhyt ja henkilökunnan kädet ottavat osumaa. Auts. 

Löytyisikö lukijoilta lisää palkkavinkkejä?

18 kommenttia:

  1. On teillä ainakin montaa kokeiltu :D Meillä Max suostuu vain Cosma herkkujen avulla ja Pepsin ehdoton on Lidlin kissanherkkutikut; ilman sitä ei kannata edes yrittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cosma on hyvää näidenkin mielestä, mutta Lidlin herkkutikkuja ei olla kokeiltu. Pitää ehkä käydä katsomassa, millaisia ne ovat. :D

      Poista
  2. Se pakastekuivattujen pieniminen on muuten taitolaji... silti osa hajoaa muruksi. Amellehan kelpaa mikä tahansa kuivattu kana tai ankka tms. Yleisimmin meillä käytetään lastuja mitkä pilkotaan pienemmiksi paloiksi. Tuike on taas ihastunut raksuihin mutta ei niin välitä Amen nameista. Mä mietin et rakenteeltaan ne Oscar herkut voisi sopia hyvin, vallankin jos ne pilkkoisi kahteen tai kolmeen osaan. Ne on ainakin Amelle sellanen tykätty mutta ei himoittu herkku joten jos ne ei ihan hypnorisoisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, niin on. Ehkä ne on tarkoitettu kokonaisena syötäväksi, että kissanomistajat joutuu ostamaan lisää nopeasti ja kalliilla. :D

      Kuivatuista ei nää nyt oikein välitäkään ja se Oscar, mistä annoit maistiaisia, oli vähän samanlainen tapaus. :/ Aluksi kelpaa kuriositeettina ja myöhemmin voi tyrkyttämällä mennä alas, mutta ei palkkana toimi. Ja vaativat kans niin paljon pureskelua, pieninäkin paloina, että menee tempppufiilis ohi. :D

      Poista
    2. Yks mitä kannataa sit kans kokeilla on Coucoun pehmotikut (ainakin salmon) niitä on ainakin Mustilla ja Mirrillä, sellasia kolmen tikun paketteja. Meillä kumpikin tykkää niistä ja hoopolla & poopolla on hyvin erilaiset makumieltymykset. Ame kun tykkää koirien nameista eikä välitä raksuista kun taas Tuike on himona raksujen ja kissannamien perään eikä välitä koirannameista (ellei ole nälkä)...

      Poista
    3. Hoopo & Poopo xD

      Pitää muistaa tuo Coucou, kiitti! :)

      Poista
  3. Mulla vinkkejä ole antaa, mutta kikatan tässä sitten niidenkin edestä ;) Seppo, ihan mahoton mies ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepon mielestä koko maailman on täällä vain häntä varten! Hieno tyyppi. :P

      Poista
  4. My name is Bond, Seppo Bond - ihan selvää filmitähtiainesta on Sepossa, kun ei niele ihan mitä vaan!

    Mites kuivatut kalat? Niitä saa ostaa törkyhintaan kaupasta, mutta jos sattuupi olemaan kalastava tuttu, jolta saisi pikkukaloja ja sen lisäksi jollain vielä leivinuuni, jonka lämmössä kalat saisi kuivattua. Onnistuisi se kai sähköuunissakin..?
    Vanha kissaneitini syö mielellään kaikkea roskaruokaa (herkkunappeja ja -pötköjä), mutta tykkää myös kuivatusta muikusta. Eikä kalan tarvitse olla muikkua, lapsuuden kissani söi hanakasti mitä vaan kivattua kalaa. Tietysti Seppo voi vaatia kuhaa tai muuta arvokkaampaa kalaa ...

    On se vaan niin ihana, tuo Seppo!

    Ja Kassinen myös. Kassisella on tuo suun seutu niin hauskan värinen, näyttää joskus siltä kuin suu supussa hieman paheksuisi (ja onhan sillä mitä paheksua, kun tuo Seppo on semmoinen).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kalavinkistä, vois ehkä kokeilla! Kassinen ja Naama niitä sellaisia pieniä kuivattuja kuoreita joskus maistoivatkin, mutta Sepolle ei olla tarjottu. Tosin Seppo ällöää lohiöljyä niin ei olla liian optimistisia tämän herkun suhteen. :D

      Roskaruokaa on pieninä määrinä kokeiltu, joitain merkkejä. Kassisesta aina nam ja Seposta vähän että mitä pitäiskö tätä syödä. Ja Kassinen paheksuu herkkujen haaskausta ja syö kaiken mitä typerä Seppo pudottaa suustaan. :D

      Poista
  5. Olette kyllä kokeilleet vaikka ja mitä vaihtoehtoja! :D Vinkkejä ei oikeastaan ole tuohon lisättäväksi. Meillä ei leikki toimi palkkana ollenkaan, kun Elli riehaantuu aivan sairaisiin höyryihin. Hyökkii päälle ja kynsii :/ Ei uskaltaisi istua, kuten Sepon edessä. Se repisi höyhenen käden takaa, vaikka väkisin. Siitä tulee aika pelottava otus lelun nähdessään :D

    Herkkuina meillä on ollut kuivatut Cosman herkut, pilkotut herkkutikut (mieluisin ollut Whiskas) ja tietysti Party Mixit, niitä menee monta pussia kuukaudessa :D Lihanpalat ja muut eivät ole toimineet myöskään oikein hyvin, kun niitä syödään niin kauan aikaa. Ja Piillä tuottaa tuo leukahomma vähän vaikeuksia syödä jotain sitkeää...

    Seppo näytti hyvinkin tyytyväiseltä saaliiseensa luikkiessaan karkuun sulan kanssa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhoh, Elli onkin oikea lelumonsteri! Kaikille ei taida leikkipalkka ihan sopia, liikaa ihmisvahinkoja. Mene siinä sitten päivystykseen nenä poskella kun kissa leikki. :D

      Party mixejä ei olla kokeiltukaan, vaikka kaupassa vähän on tullut niitä hipelöityä. Ne on sit viimeinen vaihtoehto, niiden jälkeen ei kelpaa ehkä mitään muu. :P

      Nuo raakalihanpalat on muuten siis oikeesti tosi pieniä, sellaisia kokonaisena lipaistavia ja nielaistavia, muutaman millin suikaleita. Niitä voi lyhyelläkin leualla imeskellä nopeasti. :)

      Joo, Seppo menee karkuun ja vain juoksee ja juoksee aivan hulluna, kun sulkaa yritetään saalistaa takaisin. :D

      Poista
  6. Tosi kiva ja kattava postaus palkkauksesta :) Meillä raksut toimii hyvänä "peruspalkkana", mutta jos opetellaan jotain uutta temppua tai pitää muuten vaan keskittyä enemmän olen ottanut jotain ekstraa. Kuivatut kuoreet on meillä iso hitti tai sitten kuivatut kananpalaset. :) Monet eläinkaupoista saatavat koirien herkut toimii kanssa aika hyvin, mitä voimakkaampi tuoksu, sen parempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä siis toimii tuo "parempi palkka -> keskity enemmän?" Täällä vaan aletaan himoita herkkua ja keskittyminen katoaa kokonaan. :D

      Jotkut koiranherkut vois olla ok! Sellaiset nahkeat ja vähän kosteat, ihan kuivat ei oikein kelpaa.

      Poista
  7. Primacatilla taisi ainakin joulun kieppeillä olla kuivattua kanaa valmiiksi pienempinä paloina kuin cosma, olivat pusseittain myynnissä. Jos ne siis vielä maistuu.(Tuollainen pussi: http://www.primacat.com/tuotteet/premium/category/herkut-1/product/freeze-dried-treats/)

    Seppo osaa ja hienosti keskittyykin! Olkoonkin kolmas harjoittelukerta... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos muistutuksesta, noita meillä on tainnut ollakin joskus! Koostumus oli jotenkin höttöisempi kuin Cosman kanassa, mutta kelpasi molemmille. :)

      Poista
  8. Meillä Anselmille toimii ainoastaan tuo pakastekuivattu kana. Coucou merkkiset (M6M:stä) on kyllä saanut pienittyä sellaiseen sopiviin viipaleisiin, kun vain löytää oikean suunnan mistä paloja halkaisee. Eemelille kävisi raksutkin. Lelu ei sen sijaan meillä oikein toimi palkintona, Anselmi ei siitä niin välitä, ja Eemeli alkaa säheltämään niin että temput voi kyllä silloin unohtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lelupalkka on tosi vaikea! Kelle ei kelpaa ja kuka riehaantuu liikaa. Pakastekuivattu kana tuntuu olevan monella tosi suosittua, mutta on se kyllä niin kallista että parempi ois kelvatakin :D

      Poista